Suliffeqarnermi pissutsit pillugit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqarnerat aamma nalunaarsuinermi periutsit
ILO-p naatsorsueqqissaarnermut allaffianit periutsit nassuiaasiorneqarlutillu maleruagassiorneqarsimasut tunngaviginerullugit nalunaarsuisoqarpoq. Paasissutissat pigineqartut apeqqutaallutik nunani tamalaani periutsit malinneqartarput.
Sulineq ILO-mit naatsumik ima nassuiarneqarpoq; piffissami naatsorsuiffiusumi sivikinnerpaamik akunnermik ataatsimik sulineq. Kisianni piffissaq naatsorsuiffiusoq erseqqissumik nassuiarneqanngilaq, piffissalli naatsuunissaa, tassa ullormik ataatsimik imaluunniit sapaatip akunneranik sivisissuseqarnissaa innersuussutigineqarpoq. Aammattaaq sulisinnaasut, nunami pineqartumi pissutsit tunngavigalugit, ukiukinnerpaaffeqarnissaat ILO-mit innersuussutigineqarpoq. Akerlianilli ukioqqortunerpaaffissamut tunngatillugu innersuussisoqartoqanngilaq.
Naatsorsueqqissaartarfimmi, qaammammoortumik aningaasarsiat pillugit nalunaarsuutini (akunnermut nalunaarsuutiniunngitsoq), najoqqutarineqartuni ILO-p nassuiaatai naleqqutinngillat, taamaattumik Kalaallit Nunaanni sulinermut tunngasunik nassuiaatit naleqqussartariaqarsimapput. Kalaallit Nunaanni sulinermut tunngasunik nassuiaasiornerit ILO-mut sulinermut tunngasunik nassuiaasiornermut sapinngisaq tamaat assingutinniarneqarsimapput.
Paasissutissani atorneqartuni piffissaq naatsorsuiffiusoq qaammat ataasiuvoq, ILO-mit innersuussutigineqartumit takineruvoq tassa ILO-mit ulloq ataaseq imaluunniit sapaatip akunnera ataaseq innersuussutigineqarmata. Piffissap naatsorsuiffiup sivisunerunerata sunniinera annikillisinniarlugu, ILO-mit akunneq ataaseq sulinertut naatsorsuummut piumasaqaat sivitsorneqartariaqarsimavoq. Aammattaaq piffissaq isertitanut tunngaviusoq paasissutissanut ilaanngimmat sulinermi piffissaq atorneqartoq isertitallu naatsorsornissaannut nassuiaasiortoqartariaqarsimavoq.
Qaammatip ataatsip iluani minnerpaamik ulloq ataaseq sulisimagaanni sulisimasutut naatsorsuutigineqassaaq. Akunnerit arfineq pingasut, sapaatit akunneri tallimat ingerlaneranni qaammammi ullut suliffiusut 20-iuppata ullormut 0,4 tiimit piffissami naatsorsuiffiusumi suliffigisimasariassallutik, taamatullu sapaatit akunneri marluk pineqarpata akunnerit marluk suliffigisimasariassallutik. Naatsorsuinerit SIK-mi aningaasarsiat minnerpaartaat tunngavigineqarput, pineqartuni aningaasarsiakinnerpaat amerlanerunissaat naatsorsuutigineqarmat. Tunngavilersuutit malillugit Naatsorsueqqissaartarfiup sulisumut nassuiaatai ukuupput:
- Ukiup naanerani inuk 15-nik ukioqalernikuusimassaaq
- Qaammammi pineqartumi inuk isertitaqarluni sulisimassaaq imaluunniit suliffeqarnermut tunngasumik isertitaqarsimassaaq (tunisinermi isertitat imaluunnit suliffeqarfiutimini ”isertitai”)
- SIK-ip Naalakkersuisullu isumaqatigiissutaat atuuttoq malillugu ilinniarsimanngitsut aningaasarsiassaat mikinerpaaq akunnerit 8-it isertitsissutigisimassavaa minnerpaamik tiimimut aningaasarsiarineqarsinaasut.
Paasissutissat nalunaarutini tunngavigineqartut allaffissornermi pilersinneqarsimapput, taamaattumik kisitsisitigut paasissutissiornermi amigaateqarsinnaassarput. Assersuutigalugu akileraarnissamut tunngatillugu junimi imaluunniit decemberimi aningaasarsisitsisimanerup nalunaarutigineqarsimanera allaffissornermi apeqqutaavallaanngilaq, kisianni kisitsisitigut paasissutissiornermi pingaartorujussuuvoq piffissaq eqqortoq nalunaarutigissallugu. Nalunaarusiornermi pitsaassutsit paasissutissatullu atornissaanut tulluarnerannik nalilersuineq pingaartorujussuuvoq. Paasissutissat nalilersuinermut tunngasut tulliuttumi eqqartorneqarput.
Isertitat sulinermi isertitaasimanersut imaluunniit sulinngikkaluarluni isertitaasimanersut qaammatikkaartumik nalunaarsuutini takuneqarsinnaanngillat. Isumaginninnermut tunniuttakkanik pisartagallit pillugit Naatsorsueqqissaartarfimmi allattuiffik atorlugu isumaginninnermik pisartagallit qaammatikkaarlugit misissuiffigineqartarput. Isumaginninnermut tunniuttakkanik pisartagallit kommuniinut immikkoortiterneqarput, isertitaanullu immikkoortinneqarsimallutik.
Suliaqarfinni allani sulisimaneq pissutaannani akileraatutit A-nik akiliisimasut, qulaani pineqartunut assingupput. Suliaqarfinni allani ajornartorsiummut assingusut naapitassaasarput, isertitat A-t sulinernut tunngatinneqanngitsut akiliutigineqartarlutik. Inuit sulinngitsut suliaqarfinnit ikiuutsinik pisimasut amerlassusaat eqqarsaatigalugu sulisimasut amerlassusaat minnerpaaffissaminniissimanissaat ilimanarmat, utoqqalinersiaqartitsiviit aamma napparsimalernissamut inuunermullu sillimmasiisarfiit naatsorsuinermut ilanngunneqanngillat.
Sulinermut tunngatillugu qaammatit arlallit ingerlaneranni immikkut isertitat – ass. feriarnissamut aningaasarsiat aamma immikkut angusaqarsimanermi aningaasarsiat – pillugit paasiniaaneq annertooq pisimavoq. Paasilluarumallugu inuup pineqartup ukiumi pineqartumi qaammatit suliffigisimasai tamakkerlugit misissuiffigineqarsimapput.
Suliffeqarfiit tunngavigalugit isertitat tamarmik nalunaarsorneqarsimanngimmata sulinerit isertitaqaataasut missingersorneqartariaqarsimapput. Agguaqatigiissillugu isertitat inunnut tunngassuteqanngitsut, suliffeqarfiup suliaqarfianut immikkoortinneratigut. Sulinermi isertitat inunnut attavilerneqarsinnaanngitsut ilimanarpoq Kalaallit Nunaanni najugaqavinngitsut, piffissaq tamaat sulisimasut sulinerminni isertitarisimassagaat. Taamaattumik agguaqatigiissillugu isertitat sulisimanermut missingersuutit SIK-ip isumaqatigiissutaa malillugu qaammammut aningaasarsiat minnerpaaffissaat taamaallaat malillugu suliarineqarput.
Paasissutissat nalilersukkat sulinerit pillugit nalunaarsuiffinnut pingasunut tunngaviupput – suliffeqarfiit tunngavigalugit nalunaarsuiffik ataaseq aamma inuit tunngavigalugit nalunaarsuiffiit marluk, taakku immikkoortuni tulliuttuni sammineqassapput.
Suliffeqarfiit tunngavigalugit sulinermut allattuiffimmut qaammammut nassuiaatit sukumiisut nalilersoqqissaareeraangata ilanngunneqartarput. Qaammammut nassuiaatit sukumiisut makkuninnga paasissutissanik imaqartarput; suliffeqarfip aningaasarsianut atugaat, akileraarutinut akiliutit annertussusaat sulisoqarnermullu tapiissutit. Qaammammi sulisut sulisorivikkat sivikitsumilluunniit sulisorisat aamma inunnut inunnuunngitsorlu aningaasarsiarititat immikkut nalunaarneqartarput taakkulu saniatigut suliaqarfinni sumi sulinerit ilanngunneqartarlutik. Suliffeqarfiit suliaqarfinnut sumut ataneri aamma nalunaarsuiffimmut nalunaarutigineqartarput.
Qaammammut erseqqissaanerit sukumiisut nalilersorluakkat inuit aningaasarsiaanik paasissutissartallit, inunnut tunngasunik paasissutissarpassuarnik tunngaviliisuupput, paasissutissat taakku Naatsorsueqqissaartarfimmi inuit pillugit allattuiffik atorlugu suliarineqartarput. Taamaallaat ukiup pineqartup aallartinnerani naaneranilu Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasutut allattuiffimmut nalunaarutigineqarsimasut ukiullu naanerani minnerpaamik 15-nik ukioqarsimasut pillugit tunngaviusumik allattuiffimmit immikkut allattuiffiliuunneqartarput, innuttaasut pillugit assigiiaarnerusumik misissuisinnaanissaq anguniarlugu. Kalaallit Nunaannut aamma Kalaallit Nunaannit nuuttartut amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerartarput, kisianni nalinginnaasuuvoq najugaqavissut 3-4 procentii ukiup naanerani Kalaallit Nunaanni najugaqarunnaartarnerat.
Inuit tunngavigalugit allattuiffinni marluusuni, inuup suliffia aamma saniatigooralugu suliffia nalunaarneqartarput, ilaatigut makku saniatigut allattorneqartarlutik; isertitat, akileraarutit aamma suliaqarfik. Inuup suliffia tassaavoq qaammammi pineqartumi suliffik aningaasarsiorfiginerpaasimasaq, taassuma saniatigut suliffiit saniatigooralugu suliffiupput.